keskiviikko 31. elokuuta 2016

No niin

Yli viiden vuoden takaiset lehdet
voi jättää lukematta
uudemmat luettu
keskustelut testit
sitten tarvi vain löytää sopiva

päätettiin vihdoin ostaa asuntoauto

insinöörin muija oli koira
kävi haistelemassa
ei kelpaa
kuvissa saattaa näyttää hyvältä
mutta karu totuus paljastuu kun astuu sisälle

tärkeimmät asiat oli sänky ja sisustus
(vaimolle)
kone vuosimalli koko (insinöörille)
ja kun kaikki täsmäsi
niin se oli siinä kuin lätkäottelussa

nyt vaimokin tietää
merkitykset sanoille
alkovi integroitu alde
ja osaa puhua autoa

mutta silti tärkeintä on edelleen
että kosketusetäisyydellä nukkuu
oma insinööri eikä mitään erillisvuoteita!

Pari sanaa runoista

Sain palautetta  (anonyymisti) jossa tuotiin esille että runoni ovat itsekkäitä (?) tai kirjoitan vain itselleni.

Huomisen Kirjojen yön tapahtuman saattelemana pohdin myös vastauksia joita haastattelussa annan joten juuri sopiva hetki vähän pohtia, miksi kirjoitan.

Runot ovat minulle se minä. Se tila, hetki, jossa en todella ole muita varten. Lopetin kirjoittamisen vuosiksi ja kun sitten aloin uudelleen etsimään rajojani ja sanomaan ei, päättämään itseäni koskevista asioista itse, aloin uudelleen kirjoittaa.

Runot ovat minulle siis keino olla oma itseni ja tehdä rajat ulkomaailmaan. Minun on vaikea sanoa ei. Minun on vaikea olla minä jos joku epäilee. Kuten nytkin, minulla on tarve todentaa ja selittää. Epäilen helposti saanko ja voinko olla minä.

Kirjoittaminen on minulle, edelleen, terapeuttista. Se on keino saada kosketus omaan sisimpään. Se on minulle tärkeää.
Kyllä, olen psyykkisesti kovin altis mukautumaan muiden mukaan ja minulla on vaikeuksia rajojen kanssa. Ainoat asiat jolloin olen todella sisällä itsessäni on runot ja juokseminen.

Siksi minä kirjoitan minä. Siksi runoni ovat täynnä minua. Koska muuten en voi hengittää.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

jään tähän
vaikenen
tai vaikenee se minussa joka puhuu
minussa tai minusta
jokin joka on
eikä kuitenkaan saa tilaa

mikä minussa on totta
mitä minä koen

jään tähän
ja toivon palaavani
kunnes

vähemmän kuin ennen
tihentyneenä
välittömästi
välittäen

huuto jota ei koskaan huudettu
turha

ajattomuus ja tila

ei, en halua nähdä
valoa jota en kuitenkaan näe
kirkkautta jota sinä

en puhu sinun kanssasi
en halua nähdä

Elettyä
Puhuttua

siihen on kovin pitkä matka

minussa joku elävä
minussa jokin
minussa muoto jota
tunne jonka

Syvällä

Pidän tämän sisälläni

sanat
tunteen
sen mikä on  luotu
ja sen mitä ei vielä ole

pidän sinunkin
pidän sinut

ja taivaan

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Jännä syksy tulossa - esiintymisiä

Huikea syksy tulossa.
Jo kesällä hiukan suunnnittelua sillä tulossa on sekä

 

Ja sitten vielä

Pysy kuulolla!

Kirjoen yön ohjelman löydät tästä.Kirjojen yöstä tiedän jo sen verran, että olen lavalla klo 18-19 aikuisten osastolla Runoiltamissa Vilja-Tuulia Huotarisen ja Pauli Karmalan kanssa.

Ja Turun kirjamessujen Satakunta-osiota kannattaa seurata täällä.
Kirjamessuilla runoilen näillä näkymin sekä perjantaina että sunnuntaina.

Nähdään!